Ken on koira kaikkein herttaisin?

SATOn taloissa asuu lutuisia, komeita ja karvaisia asukkaita. Se selvisi, kun SATOn kauneimman koiran tittelistä miteltiin Vantaalla pidetyssä asiakastapahtumassa.

Huhtikuinen sunnuntaiaamu on harmaa ja ulkona tihkuttaa vettä, mutta sisällä Vantaan Tammiston ShowHau Centerin avarassa hallissa alkaa olla lämmin.

Vaalea, luppakorvainen mopsi istuu tyytyväisenä isäntänsä Olli Pakosen sylissä. ”Emmillä on tänään syntymäpäivä, se täyttää kuusi vuotta”, Pakonen kertoo. Pakosen jalkojen vieressä pyörii hänen ja Heli Pylväläisen toinen koira, valpas chihuahua Didi. Taskukokoinen chihuahua haukahtaa välillä määrätietoisesti vieressä poukkoilevalle, itseään kymmenen kertaa suuremmalle nuorelle labradorinnoutajalle.

Tunnelma on yllättävän rauhallinen, vaikka Emmin ja Didin lisäksi ShowHau Centeriin on kokoontunut yli kolmekymmentä hännänheiluttajaa omistajineen. Tänään kilpaillaan SATOn kauneimman koiran tittelistä neljässä eri sarjassa. SATOn järjestämä tilaisuus on avoin kaikille sen asukkaille, myös kaikkein karvaisimmille.

Kehään, käy!

Yleisö on asettunut näyttelykehän laidalle istumaan ja odottamaan kilpailun alkua.

Sähkönsininen kokolattiamatto loistaa hallin kirkkaiden valojen alla. Siellä täällä näkyy metallisia juoma-astioita ja sisäänkäynnin viereen on avattu vesibaari, josta voi käydä hakemassa täydennystä juomakuppiin. Tarjolla on myös pullaa ja kahvia.

Ensimmäisenä kehään astelee tasaisella ravauksella yhdeksän kuukauden ikäinen novascoatiannoutaja eli tolleri. Marlena Mustonen vie lainakoiraa tottuneesti – hän on kiertänyt koiranäyttelyitä jo kaksitoista vuotta.

Näyttelyt on koko perheen harrastus ja myös Mustosen 3- ja 9-vuotiaat pojat ovat lähteneet mukaan. Nuorempi on pokannut jo aamun alkajaisiksi lelukoirasarjassa itselleen mitalin.

Isojen pentujen sarjaan on ilmoittautunut vain kaksi koiraa. ”Molemmat ovat kauniita ja ykkösiä omissa sarjoissaan”, tuomari julistaa ja jakaa koirille palkinnot. Tolleri saa punaisen ruusukkeen, lapinkoira sinisen.

Pikimusta ja pippurinen venäjäntoyterrieri Ipkins saapuu paikalle juuri, kun pienikokoisten täysikasvuisten sarja alkaa. Omistaja Maria Väyrynen sujauttaa ohuen sinisen näyttelyremmin koiran siroon kaulaan ja sitten mennään. Tai mentäisiin, jos Ipkins malttaisi keskittyä muilta koirilta omaan suoritukseensa. ”Koira kulkee aina vasemmalla puolella”, tuomari ohjeistaa. Väyrynen saa koiran huomion hetkeksi ja he kiertävät kehän mallikkaasti – ja pääsevät jatkoon.

”Sillä ei oikein ole käytöstapoja, mutta se oppii nopeasti kaikenlaisia temppuja”, Väyrynen nauraa.

Viimein koittaa isojen koirien vuoro. Jussi Sallinen on pidellyt kaksin käsin innokasta labradorinnoutajaansa aloillaan koko aamupäivän. Kehässä labbis heittäytyy tuomarin jalkoihin, mutta oivaltaa pian, mistä näyttelyssä on kyse ja johtaa kolmen ison koiran letkaa kehässä. Perässä tulee pöyheä Serra de Airesin paimenkoira ja vanttera amerikanstaffordshirenterrieri, jotka jatkavat molemmat finaaleihin.

”Tämä on ollut oikein kivaa, mutta täytyy ehkä vielä odottaa, että koira hieman kasvaa ja rauhoittuu”, Sallinen kertoo lähtiessään.

Kehän laidalla Päivi Huikku nauttii kahvia paperimukista ja murentaa palan pullastaan. ”En tiedä, mitä eroa näillä ruusukkeiden väreillä on, mutta ei sillä väliä. Käyn aina näissä SATOn tapahtumissa, tämä on mukava tapa viettää sunnuntaipäivää. Mukavaa, että Nemokin saa osallistua”, hän jatkaa.

Lattialla tuolin vieressä istuu vastatrimmattu, vaaleanharmaa Nemo, joka seuraa tiiviisti katseellaan pullapalan liikkeitä. Mitään ei kuitenkaan heru paitsi rapsutuksia. ”Nemo on ihan omaa rotuaan, puoliksi kiinanharjakoira ja puoliksi merten roisto – tai kaunotar”, Huikku selittää. Tänään kaikki saavat osallistua näyttelyyn rotuun katsomatta.

Tiukka kilpailu ykkössijasta

Kilpailu alkaa lähestyä loppuaan ja kaikki kuusi finalistia kutsutaan viimeisen kerran kehään. Venäjäntoyterrieri Ipkins kiertää kehän ja napsii matkan varrelta matolle pudonneita herkkuja pieneen suuhunsa. Tuomari karsii kilpailusta kaksi koiraa pois. Kehän reunalta kuuluu kannustava haukahdus. Ipkins sijoittuu neljänneksi.

”Oli mukava kuulla, että Ipkins on kehityskelpoinen. Ehkä täytyy alkaa treenata tätä enemmän”, Väyrynen pohtii.

Tuomari pyytää pentusarjan tollerin ja ison amstaffin vielä kertaalleen kehään. ”Ympäri, ympäri!”, Mustonen neuvoo poikaansa, joka esittelee reippaasti tolleria. Voittajaksi valikoituu kuitenkin 1,5-vuotias amerikanstaffordshirenterrieri Hilma.

ShowHau Centerin salissa hiljenee, on aika lähteä kotiin. Paikalla on enää rauhallinen amstaffi Hilma, joka poseeraa kiltisti kameralle, kun omistaja Sarianna Huuhka kyykistyy ottamaan voittajasta kuvan. ”Mitäs kaikkea me oikein saatiin? Ai, näitä raakaruokaherkkuja, ne onkin hyviä!”, Huuhka iloitsee. Palkintonamit ja -pokaali mahtuvat juuri ja juuri Huuhkan takin taskuihin. Viikko ei olisi voinut paremmin päättyä.

SATOn Kaunein koira -kilpailun tulokset:

  1. amerikanstaffordshirenterrieri Hilma, isot täysikasvuiset

  2. novascotiannoutaja Hilde, isot pennut

  3. kiinanharjakoira Bella, pienet täysikasvuiset

  4. venäjäntoyterrieri Ipkins, pienet täysikasvuiset

Onko teille tulossa karvainen kämppäkaveri?
Näin valmistelet kodin koiranpentua varten »

Löydä lemmikkiystävällinen vuokra-asunto