Onni asuu kaupungissa

Kosmopoliitti ja hyvän elämän akatemian Pilots Helsingin perustaja Rosa Nenonen kertoo, mikä kaupunkiasumisessa tekee onnelliseksi.

Mitä hyvää on suomalaisessa kaupunkikulttuurissa?

Suomalaisissa kaupungeissa on lukemattomia positiivisia, viihtyvyyttä edistäviä tekijöitä: liikenne toimii, ympäristö on moneen muuhun metropoliin verrattuna puhdas, ihmisillä on tarpeeksi tilaa olla, puhdasta juomavettä on tarjolla kaikille ja viheralueitakin löytyy melko kattavasti.

Miten voisimme itse vaikuttaa hyvinvointiimme kaupungissa?

Jokainen meistä voisi itse alkaa kiinnittämään huomiota positiivisiin asioihin ympärillämme. Ihmismieli toimii valitettavan usein niin, että totumme vallitseviin olosuhteisiin ja huomaamme helposti negatiivisia seikkoja ympäristössämme. Tämä liittyy alkukantaiseen ihmisen selviytymisviettiin: epäkohdat, vaarat ja pirut seinillä oli osattava havaita ajoissa. Erityislaatuiset asiat kotikaupungissamme, joita vaikkapa matkailijat arvostavat, muuttuvat meille helposti itsestäänselvyyksiksi.

Ympäröiviä olosuhteita tärkeämpää on se, miten itse koemme ympäristömme.

Kuinka paljon ympäristö oikeastaan vaikuttaa onnellisuuteemme?

Yllättävää kyllä, tutkimusten mukaan ulkoisilla tekijöillä on melko pieni vaikutus onnellisuuden kokemukseemme. Tärkeintä olisi ihmisen sisäinen hyvinvointi, joka antaa onnellisuuden tunteita arkisiinkin hetkiin. Ympäröiviä olosuhteita tärkeämpää on siis se, miten itse koemme ympäristömme. Ihminen saattaa olla hankalissakin olosuhteissa onnellinen, jos hän itse voi hyvin.

Olet asunut vuosia ulkomailla ja palasit Suomeen reilu vuosi sitten. Miten kaupunkilaiset mielestäsi voivat?

Ihmiset ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan, omasta mielestään ja sen vaikutuksesta elämään. Vaikka elämme monessa mielessä epävakaita aikoja, monet uskovat hyvään. Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut myös suuri muutos siinä, kuinka ihmiset nykyään uskaltavat hakea apua ongelmiinsa – ja puhua niistä ylipäänsä ääneen. Täälläkin on viimein ymmärretty, että naapurillakin on samantyyppisiä, yleisinhimillisiä pulmatilanteita elämässään.

Mikä on mielestäsi kaupungin parasta antia?

Se, että ihminen saa tuntea kuuluvansa yhteisöön. Laumasieluisuus on osa rotuamme, ja kaupungissa on päivittäin lukemattomia mahdollisuuksia kokea olevansa osa jotakin suurempaa. Myös toisten ihmisten tuki ja hyväksyntä on meille erittäin tärkeää, ja olisi oleellista kohdata muut ilman minkäänlaista hyväksyttävää roolia, juuri sellaisena kuin olemme.

Kaupungin hälinästä ja toisista ihmisistä voi siis saada myös voimaa?

Ehdottomasti! Kun ihminen on esimerkiksi allapäin tai masentunut, hän auttaa itseään parhaiten auttamalla muita. Esimerkiksi toisten ihmisten eteen tehtävä hyväntekeväisyys nostaa kaikkien hyvinvointia. Myös vaikkapa työtön tai eläkeläinen voi tuntea itsensä tarpeelliseksi, kun saa auttaa muita.

Kannattaa pitää mielessä, että olemme lopulta kaikki hyvin samanlaisia: tarvitsemme, kaipaamme, pelkäämme ja rakastamme samantyyppisiä asioita.

Missä yhteisöllisyys näkyy kaupungissa parhaiten?

Esimerkiksi suurissa tapahtumissa, kuten Flow-festivaaleilla tai monta kertaa vuodessa järjestettävinä ravintolapäivinä kaupungilla. Kaikki tuntevat olevansa yhtä, ja samassa hyvässä fiiliksessä. Suurissa kaupunkitapahtumissa ollaan ikään kuin kaikki samalla puolella ja yhden asian puolesta. Tämän kaltaiset hetket luovat uutta, yhteisöllistä kulttuuria Suomeen.

Myös kaupungin kulkuneuvoissa on oivallinen tilaisuus rupatella hetki kanssaihmisten kanssa. Vaikkapa ruuhkabussissa voisi tuskastumisen sijaan tarkastella sitä, miten kohtaa muut ihmiset. Kiinnittää huomiota omaan empatiaan. Meidän kaikkien kannattaa pitää mielessä, että olemme lopulta hyvin samanlaisia: tarvitsemme, kaipaamme, pelkäämme ja rakastamme samantyyppisiä asioita.

Miten kanssaihmisiin kaupungissa tulisi suhtautua, jotta kaikki voisivat hyvin?

Kaiken a ja on myötätunto, jota olisi ensiarvoisen tärkeää jakaa ja saada. Esimerkiksi työympäristössä voidaan huomattavasti paremmin, jos ihmiset suhtautuvat empaattisesti toisiinsa ja toisten tekemisiin. Kaupungin ihmisvirrassa ei voi tietää, mitä kaikkea ympäröivät ihmiset ovat joutuneet elämässään kokemaan tai käyvät parhaillaan läpi. Myös siksi olisi tärkeää suhtautua kaikkiin kanssaihmisiin myötätuntoisesti. Saatamme olla merkittävä osa toisen ihmisen elämää: antamamme hymy tai ystävällinen käytös saa myös kohtaamamme ihmisen toimimaan samalla tavoin.

Miten itseä kaupunkilaisena voisi kehittää?

Se, kuka olet nyt, ei kerro lainkaan sitä, mitä kaikkea muutakin voisit olla. Määrittelemme itsemme usein muiden ihmisten kautta, ja itseään hiukan tutkiskelemalla voi löytää aivan uusia puolia sisältään. Minua kiehtovat valtavasti ihmisen voimavarat, se mitä kaikkea meistä voi löytyäkään.

Olemme onnellisimmillamme aina tässä hetkessä, emme muistelemalla mennyttä tai haaveilemalla tulevasta.

Miten kaupungissa voi rauhoittua?

Kaupungissa on paljon häiriötekijöitä, ja saatamme kokea useita stressireaktioita jo yhden päivän aikana. Luonto rauhoittaa aina, mutta jos sinne ei pääse, on hyvä oppia rauhoittamaan itsensä missä tahansa, vaikkapa kotimatkalla töistä. Itseään ja ympäristöään tarkasti havainnoimalla pääsee jo kivasti rauhoittumaan: miltä minusta tuntuu juuri nyt? Miltä heräävä kevät puistossa tuoksuu? On hyvä muistaa, että olemme onnellisimmillamme aina tässä hetkessä, emme muistelemalla mennyttä tai haaveilemalla tulevasta.

Miten näet kodin merkityksen kaupungissa?

Koti on jokaiselle ihmiselle palautumispaikka, oma pikku temppeli ja rauhan tyyssija. Usein ajatellaan, että kiireiset kaupunkilaiset elävät stressaavaa elämää, ja usein näin onkin, mutta stressissä ei ole mitään pahaa, jos siitä pystyy palautumaan. Palautuakseen ihminen tarvitsee aikaa itsensä ja ajatustensa kanssa, ja tämä onnistuu luonnollisesti kotona. Sillä, onko koti vuokra-asunto lähiössä tai hulppea huvila merenrannalla ei ole merkitystä – onni kumpuaa ihmisestä itsestään. Ja onnen tunteet, ne ovat meidän jokaisen omalla vastuulla.

Tutustu Rosan Pilots Helsinki -hyvän mielen akatemiaan täältä.

Pilots Helsingin perustaja ja positiivisen psykologian harjoittaja Rosa Nenonen on opiskellut positiivista psykologiaa New Yorkissa. Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii hyvinvointia, onnellisuutta ja luonteenvahvuuksia. Rosa yhdistää positiivisen psykologian tiedon ja tutkimuksen omiin kokemuksiinsa kilpaurheilijana sekä yli 15-vuotisen uran tehneenä kansainvälisenä mallina.