Kansanedustaja Satu Hassi: "Viihdyn mainiosti kimppakämpässä"

Satu Hassi on kimppakämppäkonkari, joka kannattaa yhteisöllistä asumista aikuisenakin. Parhaimmillaan yhteisö on kuin toinen perhe.

Kuinka monessa kimppakämpässä olet asunut?

Opiskelija-aikana viihdyin kimppakämpissä yhteensä viisi vuotta, ja avioeroni jälkeen asuin vuoden verran kimppakämpässä toisen eronneen äidin ja lastemme kanssa. Tällä hetkellä minulla on kaksi kotia, joista toinen on kimppakämppä. Jaan Helsingissä ollessani kolmen huoneen ja keittiön asunnon kahden kollegani, Krista Mikkosen ja Hanna Halmeenpään kanssa.

Mikä nykyisessä kimppakodissasi on parasta?

Kivat kämppikset. On mukavaa, kun pitkän ja intensiivisen työpäivän jälkeen voi kohdata toisia keittiössä. Aika paljon tulee pohdittua työasioita, mutta usein rupattelemme samalla myös omat kuulumiset ja pohdimme elämää yleensäkin.

Yhdessä asuminen on myös taloudellisesti kannattavaa, ja asumisen taso on korkeampi. Samalla rahalla saamme hulppeamman asunnon paremmalta paikalta verrattuna siihen, että jokainen meistä vuokraisi oman pienemmän kodin.

Etsitkö kimppakämppä? Katso vapaat isommat vuokra-asunnot täältä ›

Minkälaiselle ihmiselle kimppa-asuminen mielestäsi sopii?

On tärkeää, että asukkailla on keskenään jotakin yhteistä. Puheliaisuus on eduksi, erakko tuskin viihtyisi yhteisössä. Täytyy osata hoitaa esimerkiksi siivoukseen liittyviä asioita oma-aloitteisesti ilman, että kenenkään pitää ruveta päällepäsmäröimään. Hienoa, jos olisi enemmän taloja – olivat ne sitten rivi- tai kerrostaloja – joissa olisi yhteiskäytössä olevia tiloja ja yhteisöllisyyttä tukevia toimintatapoja. Uskon, että varsinkin lapsiperheet hyötyisivät siitä. Asuminen on myös ekologisempaa, kun tilat ovat yhteiskäytössä.

Entä minkälaisessa elämäntilanteessa?

Kokoonnumme edelleen säännöllisesti nuoruuden kaveriporukalla, ja kimppa-asumisesta puhutaan paljon. Moni meistä yli 60-vuotiaista olisi kiinnostunut seuraavaksi muuttamaan kimppa-asuntoon tai yhteisölliseen taloon.

Tutkimusten mukaan sosiaalinen elämä on hyvinvoinnin ja pitkän iän kannalta vähintään yhtä tärkeää kuin liikunta, joten yhdessä asuminen on hyvä tapa välttää yksinäinen vanhuus. Pulmana on, ettei yhteisöllisiä taloja juuri ole tarjolla, ellei itse ryhdy rakennuttamaan. 

Kimppa-asuminen sopii myös mainosti myös tilanteeseen, jossa esimerkiksi työn vuoksi joudutaan asumaan osa viikosta poissa varsinaisesta kodista.

Miten olette sisustaneet yhteiset tilat?

Sisustaminen on sujunut meillä mutkattomasti. Yhteisiä tiloja ovat keittiö, kylpyhuone, vessa ja eteinen. Kämppikseni hakivat keittiöön pöydän ja tuolit kierrätyskeskuksesta, ja minä ostin niiden väreihin sopivat verhot.

Moni meistä yli 60-vuotiaista olisi kiinnostunut seuraavaksi muuttamaan kimppa-asuntoon tai yhteisölliseen taloon.

Omat vai yhteiset ruuat?

Meillä on pääsääntöisesti omat ruuat, niin on ollut kaikissa yhteisöissä, joissa olen asunut. Toki kämppikseltä saa lainata tilkan maitoa tai teepusseja. Ilahdutamme toisiamme pienillä ruokalahjoilla. Olen tuonut yhteiskäyttöön yrttisuolaa, jota olen valmistanut suosikkireseptilläni jo parikymmentä vuotta. Toinen kämppikseni on tuonut kotikanalansa munia ja omien mehiläistensä valmistamaa hunajaa. Saattaapa joku tuoda matkoilta tuliaisiakin yhteisesti naposteltavaksi.

Millaisista asioista voi tulla suukopua?

Nykyisessä porukassa kaikki on mennyt sopuisasti. Jokaisella on silmää nähdä, milloin roskis on täynnä tai aika napsauttaa tiskikone päälle. Opiskelijana asuin jonkin aikaa neljän nuoren miehen kanssa, ja silloin jouduin ryhtymään siivoustyönjohtajaksi. On siis hyvä jutella siisteyskäsityksistä ennen yhteen muuttamista.

Minkälainen asunnon tulisi olla, jotta se sopii kimppa-asumiseen?

Suosittelen, että jokaisella on oma ovellinen huone. Arjen sujumisen kannalta on kiva, että asunnossa on myös erillinen kylppäri ja vessa, jottei tarvitse odotella jalat ristissä, kun kämppis on suihkussa.