Lasi & metalli kiertoon

Metallinkeräys on todellinen ekoteko. SATOn kiinteistöissä on omat keräysastiat kierrätyslasille ja metallille.

Keitä lajittelu koskee?

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräysten mukaan kaikissa asuinkiinteistöissä, joissa on vähintään 20 huoneistoa, tulee olla taloyhtiön tai kiinteistön yhteiset lasin- ja metallinkeräysastiat. Keräykseen voivat liittyä vapaaehtoises-ti myös pienemmät asuinkiinteistöt. Määräys ei koske koko maata, mutta se on suositeltava käytäntö muuallakin.

Miten toimitaan taloyhtiössä?

SATOn kaikissa yli 20 huoneistoa käsittävissä kiinteistöissä on omat keräysastiat kierrätyslasille ja metallille. Astiat on merkitty SATOn opastein.

Mikä kuuluu lasinkeräykseen?

Lasinkeräykseen voit laittaa kaikki värittömät ja värilliset lasipurkit ja -pullot. Huuhtaise likaiset pakkaukset vedellä. Poista korkit ja kannet. Kaulusrenkaita ja etikettejä ei tarvitse poistaa. Älä laita lasinkeräykseen posliinia ja keramiikkaa, ikkunalasia, peililasia, kuumuutta kestävää lasia (uunivuoat, kahvipannut, juomalasit), lankavahvisteista lasia, opaalilasia (himmeä maidonvalkoinen lasi), kristallia tai hehkulamppuja. Juomien palautustölkeistä saat kaupasta tai Alkosta korvauksen.

Metalliromua käyttämällä energiaa säästyy 75–95 % verrattuna uuteen metalliin.

Mitä metallinkeräykseen?

Metallinkeräysastiaan saat sujauttaa kaikki metallipakkaukset ja muut pienet metalliesineet, kuten säilyke- ja juomatölkit, aluminivuoat ja -foliot, metallikannet ja -korkit sekä tuikkukynttilöiden metallikuoret. Myös pienet metalliesineet (saranat, ruuvit, ruokailuvälineet) kuuluvat metallikeräykseen. Huuhtaise elintarvikepakkaukset vedellä jäämien poistamiseksi.

Mikä on metallia?

Metallikeräykseen eivät kuulu vaaralliset jätteet eli ongelmajätteet, kuten akut, paristot ja maalipurkit, joissa on maalia tai sähkölaitteet kuten kännykät tai atk-laitteet.

Mitä jätteille sitten tapahtuu?

Lasi sulatetaan ja hyödynnetään uudelleen erilaisten lasituotteiden raaka-aineena. Kierrätyslasista valmistetaan esimerkiksi lasipakkauksia, lasivillaeristettä ja lasitiiltä. Metalli sulatetaan ja hyödynnetään uudelleen. Kodin uutuuttaan hohtavat haarukat ovat joskus voineet toimittaa ovenkahvan tehtävää tai kyntää merta alumiiniveneenä. Metallista kierrätysmateriaalia käytettäessä energiaa säästyy peräti 75–95 % verrattuna uuden raaka-aineen käyttöön. Metallinkeräys on todellinen ekoteko, metalleja kun voi kierrättää lähes loputtomiin. 

Lue lisää: hsy.fi

Näin helpotat lajittelua kotona

Tuntuuko lajittelu vaikealta ja ikävältä pakkopullalta? Ei hätää. Marttaliiton varatoiminnanjohtaja Asta Kuosmanen antaa vinkit kodin jätteiden lajitteluun.

Lajittelu on myönteinen asia. Asenne kuntoon, niin lajittelu onnistuu. Lajittelulla säästät taloyhtiön rahaa (= omaa rahaasi) ja luontoa.

Missä keräysastioita olisi hyvä pitää? 
Kunkin keräysastian oikea koko ja sijoituspaikka riippuu omista kulutustottumuksistasi. Mieti, paljonko eri lajin jätettä taloudessasi syntyy, ja mitoita astiat sen mukaan. Esimerkiksi vauvaperheessä lastenruokapurkit saattavat olla iso lasijäte-erä, ja jos syödään usein eineksiä ja säilykkeitä, metallijätteeseen kertyy paljon alumiinifoliovuokia ja purkkeja.

Miten järjestää roskikset tiskipöydän alla, jos tilaa on neljälle jäteastialle?
Ergonomia toimii, kun laitat sen jätteen, jota tulee eniten, etualalle. Yleensä ne ovat sekajäte ja biojäte. Harvemmin täytettävät astiat taakse: kartonki (kuten maitopurkit), metalli ja lasi.

Mitkä roskat tiskipöydän alle, mitkä muualle – ja miten?
Laita biojäte ja sekajäte ainakin tiskipöydän alle. Muun jätteen sijoittelu riippuu tilasta ja jätteen määrästä. Lehdet ja muu paperi on kätevää kerätä valmiiksi paperinkeräykseen soveltuviin paperipusseihin.

Kuinka monta ja minkä kokoisia jäteastioiden olisi hyvä olla?
Jäteastioiden koko riippuu talouden elämäntavoista. Toiselle riittää pieni roskis, suurperheessä ei pienillä pärjätä. Terve maalaisjärki on paras lähtökohta jätteiden lajittelun suunnittelussakin. Tärkeintä on, että arki toimii.