Päiväsafari pääkaupungissa

SATO kutsui elokuun lopulla asukkaitaan Korkeasaaren eläintarhaan viettämään jännittävää päivää ja oppimaan uutta eläimistä. Kissalaakson kierroksella muun muassa selvisi, miksi tiikeri ei pääse raidoistaan.

Perhepäivään Korkeasaaressa osallistui noin 1 200 SATOn vuokrakotien asukasta aina Turusta ja Tampereelta asti.

Yöllä on satanut ja ilmassa on raikas, alkavan syksyn tuoksu. Syvänsininen riikinkukko astelee tottuneesti Korkeasaareen saapuvien vierailijoiden seassa. Nämä näyttävät linnut ovat kulkeneet saarella vapaasti jo yli sata vuotta.

Kissalaakson kupeessa käy kuhina: ryhmä SATOn vuokrakotien asukkaita on kokoontunut odottamaan opastetun kierroksen alkua kissaeläinten valtakunnassa. Helsinkiläiset Johanna, 7, ja Brande Eyongmbanda, 5, ovat jo käyneet kurkkimassa useamman lasin takana, josko villeistä kissapedoista näkyisi vilaus.

Brande ja Johanna Eyongmbanda ovat ensi kertaa vierailulla Korkeasaaressa.

Leijonatarha näyttää tyhjältä, mutta opas Virpi Kiviniemi ohjaa joukon ylös rinteeseen, josta voi nähdä lauman naaraan nukkumassa päiväunia laverillaan.

TIESITKÖ? Korkeasaaren leijonat ovat harvinaisia aasianleijonia, joita on luonnossa vain muutamia satoja. Ne ovat kotoisin lämpimistä oloista ja lepäilevät siksi mielellään auringossa.

Mutta kyllä niistä ääntäkin lähtee: kun urosleijona karjuu, se saattaa kuulua meren yli Senaatintorille asti.

Virpi Kiviniemi toimii Korkeasaaressa vapaaehtoisena oppaana.

”Lapset usein kysyvät, onko sillä flunssa, mutta karjahtelulla se kertoo olevansa voimissaan ja pitävän huolta laumastaan”, Virpi kertoo hymyssä suin.

Suojelutyö kantaa hedelmää

Viereisessä tarhassa asustaa kissaeläimistä harvinaisin: amurinleopardi. Virpi kertoo, että suojelutyön ansiosta niiden kanta on viime vuosina kasvanut noin sataan yksilöön.

TIESITKÖ? Amurinleopardit tarvitsevat paljon tilaa, minkä vuoksi uros ja naaras voivat liikkua vapaasti neljän perättäisen tarhan alueella. Nyt niitä ei kuitenkaan näy. Amurinleopardit ovat täplikkään turkkinsa ansiosta taitavia piiloutumaan.

”Äiti, onko täällä pinkkejä panttereita?”, Brande kysyy mietteliäänä.

Tiikeri ei pääse eroon raidoistaan

Vastapäisessä tarhassa amurintiikeriuros retkottaa paloletkuista rakennetun trampoliinin päällä.

”Saimme palomiehiltä paloletkuja, joista rakennettiin tiikereille virikkeeksi trampoliini. Nuori uros keksi pian, että siinä on mukava makoilla ja seurata ympäristöä”, Virpi kertoo.

TIESITKÖ? Amurintiikerit ovat kotoisin samoilta seuduilta Itä-Venäjältä kuin amurinleoparditkin. Ne ovat tottuneet kylmään ilmastoon ja pärjäävät hyvin jopa 40 asteen pakkasissa.

Johanna ja Brande ovat seuranneet opastettua kierrosta uteliaina.

”Tiikereillä on jokaisella ainutlaatuinen raidoitus, ikään kuin sormenjälki. Jos tiikeri tiputtaa karvansa, paljastuu, että raidat ovat myös sen nahassa”, Virpi kertoo.

TIESITKÖ? Amurintiikeri on luonnossa elävistä kissapedoista kaikkein raskasrakenteisin: uros voi painaa jopa 400 kiloa.

Kuin tilauksesta uros lähtee liikkeelle ja antaa näytteen ääntelystään.

”Nyt kuulette miten tiikeri ääntelehtii, se on tällainen ’Mouuuuu’”, Virpi havainnollistaa.

Ilmassa oli raikas, alkavan syksyn tuoksu.

Korkean paikan kissat

”Hyvää Suomen luonnon päivää”, Virpi toivottaa, kun siirrymme ilveksen tarhan eteen.

TIESITKÖ? Ilves on Kissalaakson ainut Suomesta löytyvä luonnonvarainen eläin. Sen kanta on ollut pitkään uhattuna, mutta saatu palautumaan – myös Korkeasaaresta on palautettu ilveksiä takaisin luontoon.

Kierroksen viimeinen kissapeto on Himalajan vuoristoissa elelevä lumileopardi.

“Hyppää! Hyppää!”, lapset huikkivat ylätasanteella laiskottelevalle lumileopardille.

TIESITKÖ? Lumileopardi sulautuu kallioiseen maastoon, jossa se metsästää alppikauriita ottaen jopa yli kymmenen metrin loikkia. Paksu häntä tasapainottaa sen liikkeitä, mutta käy myös kaulahuivista kylmällä ilmalla.

”Se katsoi mua äsken!”, Brande hihkuu lumileopardin tarhan edustalla.

Leopardi on Branden suosikki Kissalaakson eläimistä – sellainen löytyy pehmoleluna myös kotoa.

Johanna ja Brande kipusivat kallion seinämää ketterästi kuin lumileopardit.

Kissalaaksosta matka jatkuu kohti Apinalinnaa. Lasten tekisi mieli pysähtyä jokaisen vastaan tulevan tarhan, aitauksen ja lammikon äärellä. On pöllöjä, perhonen ja suurisarvisia hirviä! Vai onko ne sittenkin poroja? Metsäpeuroja, selviää opastaulusta.

Matkamuistoja

Johanna on kuvannut eläimiä sen minkä on ehtinyt. Kameran muistiin on tallentunut ainakin kilpikonna, lumileopardi, berberiapina ja myös kuva saukon vesialtaasta. Puhveli jäi tällä kertaa näkemättä, täytyy tulla siis uudestaan.

Brande ja Johanna saivat itselleen matkamuistoiksi pienet vihreät matelijat.

SATO järjestää vuosittain asukkailleen erilaisia tapahtumia. Korkeasaari-päivä oli tämän vuoden suurin kokoontuminen. Pääkaupunkiseudun lisäksi tapahtumia järjestetään myös muissa kaupungeissa, joissa SATOlla on vuokra-asuntoja.