Asuminen muuttuu, oletko valmis?

Asuminen on isossa murroksessa. Kysyimme trendianalyytikko Susanna Björklundilta minkälaisissa kodeissa asumme tulevaisuudessa.

1. Uudenlaiset kimppakämpät

Pienistä kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on niin kova pula, että kimppa-asuminen tekee uuden tulemisen. Kimppakämpät eivät ole enää pelkästään opiskelijoiden tai hippien asumisratkaisu, vaan asunnon jakavat nyt myös työssäkäyvät ihmiset ja lapsiperheet.

Lue kimppakämppäkonkari Satun mietteet yhteisöasumisesta »

2. Aikapohjainen asuminen

Oman kodin vuokrauspalvelu Airbnb on lisännyt aikapohjaisen asumisen suosiota. Vuokrakustannukset puolittuvat, kun kaksi säännöllisesti matkustavaa ihmistä jakaa kodin ajallisesti keskenään. Järjestely sopii etenkin niille, joilla työt ovat osan ajasta toisessa maassa tai kaupungissa.

3. Tuloja vaatimattomampi koti

On yhä yleisempää, että ihminen asuu pienessä kodissa, vaikka hänellä olisi tulojen puolesta varaa suurempaankin kotiin. Tällaiset ihmiset usein paiskivat esimerkiksi puoli vuotta töitä ja reissaavat lopun vuodesta maailmalla. 

4. Kaksi kotia

Parisuhteessa yhdessä asuminen ei ole enää yhtä suuri itsestäänselvyys kuin se ennen on ollut. Netti on helpottanut yhteydenpitoa etäsuhteessa. Halpalennot takaavat, että puolisoa voi nähdä vapaa-ajalla, ja etätyömahdollisuus takaa pidemmänkin oleskelun toisen luona.

5. Lisää yhteisiä tiloja

Urbanisoituminen on valtava asumiseen vaikuttava megatrendi. Mitä enemmän ihmisiä muuttaa kaupunkeihin, sitä kalliimmaksi asuminen tulee, kun tila käy ahtaaksi. Ihmiset asuvat pienimmissä asunnoissa, ja kodit levittäytyvät yhä enemmän omien neliöiden ulkopuolelle. Taloyhtiöihin tarvitaan lisää asukkaiden varattavissa olevia tiloja esimerkiksi juhlien järjestämiseen tai vieraiden majoittamiseen.

Euroopassa on tehty kokeiluja, joissa osa vuokrasta maksetaankin naapuriapuna.

6. Luksusluokan palveluita

Palvelukulttuuri kehittyy kokoajan ja muuttaa asumisen luonnetta. Suomessakin yleistyvät concierge-tyyliset luksustalonmiespalvelut, jotka hoitavat arkisten asioiden hoitamisen asukkaiden puolesta.

7. Taloihin kylmäpostilaatikot

Nettiostamisen suosio on kasvussa, ja se tuo muutoksia asumiseen. Kun ruoan ostaminen siirtyy nettiin, tarvitaan taloihin kylmäpostilaatikoita tai kylmäsäilytystiloja, joihin ruokaostokset toimitetaan silloin, kun asukkaat ovat töissä.

Susanna kuvattiin SATOn talossa Kalasataman Junonkadulla. Talon sisäpintojen muotokieli ja värimaailma ovat hauskan uniikit.

8. Somesta väylä jakamistaloudelle

Jakamistalous yleistyy hurjaa vauhtia ja tulee vaikuttamaan myös asumiseen.

Ihmisten luottamus ventovieraita kohtaan on lisääntynyt ja ajatellaan, että kaikkea ei tarvitse enää omistaa itse.

Sosiaalinen media tuo jakamistalouteen uusia ulottuvuuksia: nyt naapuriavulle voi perustaa oman somekanavan ja kommunikointi helpottuu.

9. Digitaalinen koti

Kotien digitaalisuus kasvaa kokoajan. Jo nyt joissakin kodeissa jääkaappi lähettää tiedon asukkaalle, jos maitohylly ammottaa tyhjyyttään ja makuuhuoneessa syttyy himmeä valo, kun joku yrittää päästä yöllä vessaan. Digitaalisuudesta haetaan myös ratkaisuja väestön ikääntymiseen – joissakin  palvelutaloissa älylattiat valvovat jo vanhuksia. Tulevaisuudessa digitaalisten ratkaisujen odotetaan mahdollistavan vanhuksen kotona asuminen pidempään.

SATOn vuokra-asunnoissa lämpötila-anturi mittailee olosuhteita »

10. Uusia asumisratkaisuja nuorille

Suurissa kaupungeissa on pulaa ensiasunnoista, ja nuorten on vaikea päästä itsenäisen elämän alkuun, kun vuokrahinnat ovat korkeat. Euroopassa on tehty kokeiluja, joissa osa vuokrasta maksetaankin naapuriapuna. Helsingin kaupunki on ottanut mallia Hollannista ja yhdistänyt nuorten asuntoja palvelutaloihin, joissa edullisen vuokran vastikkeena nuoret ovat sitoutuneet pitämään vanhuksille seuraa.

Susanna Björklund on tuleviin trendeihin, muotiin sekä sisustukseen erikoistunut toimittaja, trendianalyytikko, stailisti ja production designer. Susanna on opiskellut vaatesuunnittelua Lontoossa sekä visuaalista kulttuuria Aalto-yliopistossa sivuaineenaan International Design Business Management. Hän opettaa useissa eri Helsinki Design Schoolin koulutusohjelmissa sekä Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa.

Kuvassa arkkitehtipiirros Lupajantien uusista luhtitaloista