SATO Kotona

Innostu ideoista – jaa omasi!

Elävä Pikku Huopalahti

Kiinnostaisiko sinua vuokra-asunto luonnonläheisessä ympäristössä, jonne pääsee raitiovaunulla? Pikku-Huopalahti on sellainen paikka. Kaupunkimaisessa lähiössä voi tikahduttaa itsensä nauruun, uppoutua shakin syövereihin ja nautiskella elämästä tikka masalan äärellä.

Pikku Huopalahti

Kympin ratikka kolisuttelee pitkin Helsingin Mannerheimintietä ja koukkaa jyrkästi vasemmalle. Risteyksessä kohoaa monumentaalinen, 45 metriä korkea Terassitalo. Arkkitehti Reijo Jallinojan suunnittelema Terassitalo valmistui 1994. 

Pikku Huopalahti terassitalo

On saavuttu Pikku Huopalahteen. Alueen tunnetuin maamerkki suorastaan käskee avaamaan silmät ja tutustumaan sympaattiseen lähiöön. Parhaiten siitä osaavat kertoa pikkuhuopalahtelaiset itse.

– Mulle tämä on koti ja tämä on kylä. Ihana osa suurkaupunkia, minne pääsee ratikalla, mutta silti luonto on lähellä, 21 vuotta Pikku Huopalahdessa asunut Marja-Liisa Mustonen sanoo.

Arkkitehtuurisesti Pikku Huopalahti muodostaa kirjavan ja omalaatuisen kokonaisuuden värikkäine fasadeineen. Kaupunginosa rajautuu pohjoisessa Etelä-Haagaan, idässä Ruskeasuohon, etelässä Meilahteen ja lännessä Munkkiniemeen. Merenlahti työntyy kylän sydämeen.

Nuorisotalolla toimivan Pikku Huopalahden yhteisöteatterin kantaviin voimiin kuuluva Martta Pekkala muutti alueelle vuonna 1991.

– Vielä silloin alueella oli hieman levoton maine, mut ta se osoittautui pian mainettaan mukavammaksi. Lapseni sai paljon monikulttuurisia ystävyyssuhteita, jotka jatkuvat edelleen, Pekkala kertoo.

Kaupunkimaisen sijainnin ohessa monen mielestä parasta Pikku Huopalahdessa on luonnon läheisyys. Keskuspuistosta voi sivakoida suksilla vaikka Nurmijärvelle asti.

Pikku Huopalahti

Luonto alkaa sieltä, minne kiskot loppuvat, sanotaan. Pikku Huopalahden erikoisuus on se, että perille pääsee raitiovaunulla, mutta ratikalle selkänsä kääntäessään tuntee lähes olevansa luonnon helmassa. 

Pienehkö päivittäinen ulkoilu onnistuu mukavasti meren rannassa Tilkanniityn maisemissa risteilevillä kävelyteillä, missä reippailun ohessa voi ihastella taiteilija Sanna Karlsson-Sutisen käsialaa olevaa taidepuistoa. Jos kehoon tarvitsee saada hikeä oikein tosissaan, Pikku Huopalahdesta on vain parin kilometrin matka Keskuspuiston ja Seurasaaren ulkoilumaastoihin.

Pikku Huopalahti vapaapalokunta

Verenpeintö voisi olla huonompikin. Sekä Valtteri Tervalan isä että isoisä olivat vapaapalokunnassa mukana. Nyt hän on itse Haagan VPK:n päällikkö.

– Tässä saa älyllisiä ja fyysisiä haasteita. Harvassa harrastuksessa pääsee kokeilemaan savusukellusta ja viemään itseään äärirajoille.

Pitkään Lill-Hoplax VPK:na tunnettu palokunta pitää nykyisin majaansa naapurissa Haagassa. VPK antaa turvallisuuskoulutusta yrityksille sekä taloyhtiöille ja toimii puolen tunnin lähtövalmiudessa Helsingin pelastuslaitoksen reservinä.

– Meidän pitää osata toimia heidän toimintamalliensa mukaan. Meitä on riittävästi, mutta jos saisimme kymmenen aktiivia lisää, tilanne olisi jo hyvä.

Ravintola Gurans

Kun Ravintola Guransin oven avaa, sieraimiin osuu jumalainen tuoksu. Se on sekoitus tikka masalaa, valkosipulia ja omassa tandori-uunissa paistettua naan-leipää sekä paljon, paljon muuta.

– Tarjoamme aika tyypillistä nepalilaista perinneruokaa. Lounasaikaan on usein ihan täyttä, ravintoloitsija Khim lal Kharel sanoo.

Nepalilainen ruoka on usein vahvasti maustettua. Tyypillisesti aterioita ryydittävät erilaiset yrtit ja inkivääri.

– Omia suosikkejani ovat kana tomaatti-voi-kermakastikkeessa tai tikka masalakana. Kannattaa kuitenkin kokeilla myös palak paneeria eli tuorejuustoa pinaatti- inkiväärikastikkeessa, joka on Nepalissa hyvin tyypillinen ruoka.

Liikuntasalin lattia sanoo tumps, tumps, kun koripallot pomppivat napakasti sitä vasten. Pallot lentelevät koreihin tarkasti. Samalla salissa raikaa reipas nauru, kun koripalloseura Sykki ry:n mini-pojat harjoittelevat. Välillä meno äityy sen verran villiksi, että valmentaja Klaus Kulikoffin on nostettava pilli huulilleen myös muuten kuin askelvirheen merkiksi. Näin sen pitää ollakin: kun mahdollisimman moni lapsi kokee liikunnan iloa, oppii samalla noudattamaan niin pelikentän, joukkueen kuin elämänkin sääntöjä.

– Lauantaisin meillä on perhekoripalloa, jossa perheen pienimmätkin pääsevät kokeilemaan lajia, Sykki Ry:n valmennusvastaava Tiina Sandberg kertoo.

Naurujooga Pikku Huopalahti

– Hohhohhoo, kuuluu asukastalona toimivasta Tapanilan vanhasta asemarakennuksesta.

Naurujoogaajat aloittelevat sessiotaan.

– Nauraminen on terveellistä, stressihormonit laskevat ja hyvänolon hormonit tulevat tilalle, naurujoogaohjaaja Varpu Hara kertoo.

Kunnon nauru saa ilman kiertämään keuhkoissa. Naurujoogit aloittavat tekonaurulla, joka useimmiten vaihtuu aidoksi. Lapsena nauramme satoja kertoja päivässä, aikuisena enää alle kymmenen.

– Ehkä parisuhteessakin voisi useammin miettiä, voisiko asialle kiukuttelun sijaan vähän nauraa!

Jos innostuit, Pikku Huopalahden asukastalon vaihtuvat tapahtumat netistä.

Shakkikerho Meriratsut

Tuo ratsu ei varmaankaan ehdi tuon kimppuun, Kari Jämbäck tuumii. Maallikko kuuntelee ihmeissään, kokenut tietää asialla olevan shakin. Shakkikerho Meriratsut perustettiin vuonna 1997, ja se kokoontuu asukastalolla maanantai-iltaisin.

– Tänne voi tulla, kun osaa jo pelata jonkun verran. Vasta-alkajan kannattaa opetella perusteet netissä esimerkiksi chess.com-sivustolla, jotta pelaaminen on mukavaa. Meriratsut osallistuvat myös shakin SM-sarjaan.

– Shakki on siksi mielenkiintoista, ettei häviö koskaan ole vastustajan vaan oma vika. Huonoa onnea ei tunneta, ja pelin jälkeen paiskataan reilusti kättä, sillä vastustajan kunnioittaminen on olennainen osa lajia, Timo Kajanoja sanoo.

Pikku Huopalahti historia
  • Pikku Huopalahden postmodernien ja pastellinsävyisten asuintalojen rakentaminen aloitettiin vuonna 1986, mutta suurin osa asuintaloista on valmistunut 1990-luvun alussa.
  • Nykyisin alueella asuu noin kymmenen tuhatta ihmistä. 
  • Pikku Huopalahdelle olivat pitkään leimallisia pellot ja metsämaat, jotka olivat muutamien maatilojen käytössä. 1900-luvun alussa alue muokkautui puutarhojen tyyssijaksi. 
  • Sotien jälkeen alueella sijaitsi paljon autokorjaamoja, romuttamoja ja romukauppoja. Nykyisen Tilkanniityn puiston kohdalla sijaitsi kaatopaikka, jonka jäljiltä maa jouduttiin puhdistamaan. Monenkirjavan yritysryppään myötä aluetta kutsuttiinkin kansan suussa muun muassa Romu-Stockaksi tai köyhien Stockmanniksi. Vuosien varrella kaupunginosa on kiillottanut kasvojaan kiivaasti.
  • Monelle ei-helsinkiläiselle Pikku Huopalahti tuli tutuksi aivan alueen itäreunassa sijaitsevasta Tilkan keskussotilassairaalasta. Se lopetti toimintansa vuonna 2005, jonka jälkeen rakennus muutettiin asuinkäyttöön.
  • Helsinkiläinen yhtye Pariisin kevät on tehnyt kappaleen nimeltä Pikku Huopalahti. Se alkaa osuvasti sanoilla ”Pikku Huopalahden talot ovat kuin keksipaketteja”.