SATO Kotona

Innostu ideoista – jaa omasi!

Epilä: Tehdasalueesta kotikulmiksi

Epilä

Ilahduttaa mieltä, kun huomaa kliseiden tarmon perustuvan siihen, että kliseet ovatkin totta. Paitsi rehteinä ja humoristisina, pidetään tamperelaisia myös aavistuksen sisäänpäinkääntyneinä, alkuun ujoinakin.

Ja näin se on. Kun epiläläiseltä kysyy hänen kaupunginosastaan, on turha odottaa mitään sketsisarja Kummelin moottoriturpa Matti Näsän Jumankauta juu nääs päivää -tyylistä verbaali-ilottelua.

”On tää iha hyvä paikka”, sanoo yksi. ”No, ainakin tää tuntuu ny vilkastuneen jonkuvverran tässä vuasiev varrella”, virkkoo toinen. Ja samaa selkeä linja jatkuu. Tampereella on tapana tehdä, ei puhua. Paitsi silloin kun on kyse oman jääkiekkojoukkueen pessimistis-kriittisestä arvioinnista, jos se ei pärjääkään Hakamettän hallissa niin kuin pitäisi. On siis luotettava omiin silmiin ja kerrottava, millainen Epilä on. 

Avuliaiden ja mukavien ihmisten perusteella se on sosiaalisilta suhteiltaan sympaattinen. Mitä tulee rakennuskantaan, tarjoaa kaupunginosa omakoti-, rivitalo-, ja kerrostaloalueineen jokaiselle jotakin.
Nyssellä eli onnikalla eli bussilla hurauttaa Epilästä Tampereen keskustaan kymmenessä minuutissa. Luonto on silti lähellä, sillä keskellä Epilää sijaitsee kaunis Vaakkolammi puistoineen ulkoilua varten. Jos veneellä pitäisi päästä satojen kilometrien päähän, sekin onnistuu, sillä eteläisen Pyhäjärven ja pohjoisen Näsijärven rannat ovat kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Joten Epilä, miksikäs ei?

Epilä

Kun Tampereen keskustasta ajelee kohti Nokiaa, kääntyy Pispalan valtatie jyrkästi vasemmalle. Juuri näillä main kuuluisassa Winterin mutkassa sijaitsi perimätiedon mukaan 1960-luvun lopulla liikennemerkki, jossa luki ”Lampaiselta pääsy kielletty”.

Se viittasi porilaisen RU-38-jääkiekkojoukkueen valmentaja Matti 
Lampaiseen. Hän oli hakenut Rosenlewin kodinkonetehtaan rahoilla Poriin turhan monta tamperelaista mestarikiekkoilijaa – olihan kaupunki siihen aikaan maan jääkiekkoilun mekka. Pölliminen sai loppua!

Tarina taitaa olla kasku, mutta mutkalle nimensä antanut Winter sen sijaan täyttä totta. Tapettia valmistanut Winter oli yksi tehtaiden kaupunginosan suurista työnantajista. Lopulta tehdaskaupunki Tampereen merkittävälle tehdaskaupunginosalle kävi, kuten Suomessa teollisuuden rakennemuutoksessa usein kävi. Raskas teollisuus hävisi ja tilalle nousivat asuinalueet.

Tampere tuli 2000-luvun taitteessa tunnetuksi vanhojen tehdaskiinteistöjen muuntamisesta uuden ajan hyötykäyttöön. Trendi näkyy myös Epilässä. Nykyisin Epilän alueella asuu karvan alle 8 000 tamperelaista.

Epilä

Epilän paikallishistoriaan tutustuu parhaiten kävelyllä. Mukaan kannattaa napata Tampereen kaupungin Kulttuuriraitit-sarjan osa Epilästä. Pdf-tiedostona jaettava kartta paitsi kertoo keskeisimpien kohteiden tarinat myös antaa ohjeet, miten niiden luokse löytää.

Reitille osuvat esimerkiksi vanha teollisuuskeskittymä Tohloppi-järven rannassa, Vaaninkujan huvilat ja muinainen kirkkomaa Gaddin kappeleineen.

Tampere on hyvä paikka omalle kodille. Etsi omaasi SATOlta!