SATO Kotona

Innostu ideoista – jaa omasi!

Katso, kuinka suomalainen asuminen on muuttunut sotien jälkeen

Suomalaiset kodit ovat vuosikymmenten saatossa siirtyneet pirteistä tupiin ja sieltä urbaaneihin kerrostaloihin lähiöissä. SATO on ollut mukana rakennuttamassa koteja jo vuosikymmeniä. Lähde muistojen polulle kanssamme Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi!

Punainen tupa ja perunamaa

Sotien jälkeen 1940-luvulla Suomessa alkoi jälleenrakentamisen aikakausi, jolloin kohosivat sekä kansan mieliala, että korkeat harjakattoiset rintamamiestalot. Puisia rintamamiestaloja rakennettiin urakalla, kun suomalaiset muuttivat sankoin joukoin maalta kaupunkiin. Talot saivat usein ylleen hehkuvan punaisen värin punamullasta.

Pienimmissä puutaloissa oli vain tupakeittiö ja kammari, isoimmista löytyi myös olohuone. Keittiö oli kodin sydän, jossa sijaitsevan puulämmitteisen uunin avulla lämmitettiin usein koko tupa. Pienen kodin ympärille aukesi iso pihamaa, jolla viljeltiin juureksia koko vuoden tarpeisiin.

Lämmin vesi virtasi koteihin 1950-luvulta alkaen

Helsinki laajeni 1950-luvulla nopeasti. Uusien alueiden asunnot nousivat kolmi–nelikerroksisiin lamellitaloihin. 1950-luvun kotien mukavuuksiin kuuluivat kylpyhuone ja lämmin vesi. Lämpimän veden mahdollisti höyrykeskuslämmitys, joka pyöri talon oman kattilalaitoksen avulla. Se oli varsinaista luksusta kansalle, joka oli tottunut juoksemaan pihan poikki ulkovessaan koko ikänsä.

Teollistuneessa yhteiskunnassa käsityöläisyys ihastutti. Talojen kivijalkoihin laitettiin pultterikiveä ja liuskekivilaattaa. Niin säästettiin myös betonissa. Ensimmäiset korkeat tornitalot nousivat Herttoniemeen, Pohjois-Haagaan ja Munkkivuoreen.

Televisio tuli taloon

1960-luvulla perheet pakkautuivat autoihin ja muuttivat lähiöihin. Henkilöautojen määrän kasvu ja tekniikan kehittyminen vauhdittivat muutosta. Työ eriytyi kodin elämästä, kun koti sijaitsi lähiössä eikä aivan työpaikan kyljessä.

Televisio vakiinnutti roolinsa olohuoneessa ja sen ääreen kokoonnuttiin koko perheen voimin katsomaan, kuinka ensimmäinen ihminen astui kuun pinnalle. Elintason noustessa kodin keittiöt alkoivat koneellistua. Vuoden 1967 kotimaisen kodin peruskoneiden uutuus oli liesituuletin.

Helsingin Pihlajamäki oli ensimmäinen suomalainen asumalähiö, joka toteutettiin täyselementtitekniikalla. Se rakennettiin 1959–1964 SATOn ja Hakan toimesta. SATOn alueen suunnitteli arkkitehti Lauri Silvennoinen.

1970-luvulla rakennettiin urbaaneja alueita

Urbaani rakentaminen toi suomalaiset kodit yhä lähemmäksi toisiaan, kun oman kodin seinän takana olikin toisen koti! Inspiraatiota oman kodin sisustamiseen saatiin amerikkalaisista ja englantilaisista televisiosarjoista. Olohuoneisiin rantautuivat isot muhkeat sohvat sekä runsaat värit.

Jyväskylän Kortepohjan alueen kerrostalokorttelit sekä Helsingin Itä-Pasilan betonitalojen alue ovat esimerkkejä ajan rakentamisesta.

Stereot, mikroaaltouuni ja videonauhuri

Kodin mukavuudet olivat jo arkipäivää ja tietokoneet alkoivat yleistyä 1980–1990-luvuilla. 1980-luvun nousukausi lisäsi tiivistämisrakentamista ja samalla innostuttiin yhdistelemään useita tyylejä ja materiaaleja. Mikroaaltouuni ja VHS-nauhuri vakiinnuttivat paikkansa usean suomalaisen kotona.

Nousukautta seurasi 1990-luvun lama. Kodin rooli arjessa korostui ja yhä useampi vietti elokuvailtaa kotona elokuvateatterin sijaan. Stereoissa pauhasi Spice Girls ja Backstreet Boys. Sisustuksessa tehtiin enemmän persoonallisia ratkaisuja ja ekologisuuteen alettiin kiinnittää huomiota. Vuonna 1996 Ikea rantautui Suomeen ja toi itsekoottavat huonekalut pysyvästi osaksi suomalaista sisustusta.

2000–2010-luvut: terveyden ja yhteisöllisyyden puolesta

2000-luvulla rakentamisessa ovat puhuttaneet sisäilman laatu ja energiatehokkuus. Kodeista rakennetaan paitsi yksilöllisiä myös terveellisiä ja kestäviä. Rakennusmateriaalien valikoima on kasvanut ja puukerrostalojen rakentaminen on saanut alkunsa.

Yleisessä keskustelussa puhuttavat tiivistämisrakentaminen, kaupunkibulevardit sekä yhteisöllinen asuminen.

Kodin rooli kiireisen arjen keskellä nousee yleiseksi puheenaiheeksi ja hyggeilystä, eli kotoilusta, on tullut trendi.
 

SATOn asukastilaisuus vie asukkaat aikamatkalle Tuntematon Sotilas -elokuvanäytösten parissa.


Kuvat
Vasemmalla:
Asunto Oy Nyyrikki Tampere v. 1941–1942

Oikealla ylhäältä alas:
Oulun asuntomessut 1976
Rusthollarinkuja 1 Puotila Helsinki v. 1962
Karsikkopiha Joensuu 1985

Lähde: Hautajärvi, H .(toim.) 2017. Rakennetun Suomen tarina. Rakennustietosäätiö RTS.