Parasta kodissani: Naapurit ja ystävät

Ritva ja Tuula ovat asuneet naapureina samassa talossa Vantaan Hakunilassa liki 30 vuotta. Vuosien varrella heistä on tullut sydänystäviä. 

Olohuoneessa juttu lentää ja nauru raikaa, kuten aina, kun Ritva Pöysti, 65, on kylässä Tuula Rannikon, 71, luona. Ritva on Tuulan hyvä ystävä ja naapuri. He ovat asuneet samassa SATOn kerrostalossa Vantaan Hakunilassa jo lähemmäs 30 vuotta, Ritva hieman Tuulaa pidempään. Asunto vain on vaihtunut perhekoon muuttuessa.

"Parasta kodeissamme on toistemme mukava seura ja tuki arjessa", sanovat Ritva ja Tuula.

Nyt Tuula asuu Raudikkokujalla ensimmäisen kerroksen kaksiossa ja Ritva miehensä Pentin kanssa vastaavassa asunnossa saman rapun kuudennessa kerroksessa.

Tuula ja Ritva tutustuivat, kun heidän samanikäiset poikansa alkoivat viettää aikaa yhdessä. Nyt lapset ovat jo aikuisia, mutta ystävyys jatkuu.

– Meillä synkkasi heti, kun tapasimme. Vuosien mittaan olemme samaistuneet entisestään. Meillä on jopa samanlaiset puhelimet, lompakot ja saunakassit, Tuula kertoo.

Yhteinen huumorintaju yhdistää naisia. Ystävykset tapaavat miltei päivittäin Tuulan luona. Yleensä Ritva soittaa Tuulalle aamulla herättyään ja he sopivat, milloin nähdään. Jos toista ei saa kiinni, mennään ovelle kolkuttelemaan. On etuoikeus, että paras ystävä asuu samassa rapussa.

– Jos jompikumpi on kipeänä ja tarvitsee kaupasta jotain, niin toinen tuo. Tai jos sokeri on loppunut, toiselta voi aina lainata, Ritva sanoo.

Naapurit saisivat viipyä pidempäänkin

Tuula ja Ritva vetävät yhdessä talon asukastoimikuntaa ja järjestävät talkoita. He tapaavat myös muita talon asukkaita päivittäin pihalla. Asukkaat vain vaihtuvat harmillisen tiuhaan.

– Monesti ihmettelemme, kuinka ne uudet naapurit nyt jo muuttavat pois, kun täällä on niin kiva asua, Ritva sanoo.

Heille muuttaminen ei tulisi kysymykseen.

– Tämä on mukava ja rauhallinen talo. Kaikki palvelut löytyvät läheltä ja kesällä piha on ihanan vehreä, Tuula kertoo.

Ritvan tytär on yrittänyt houkutella äitiään muuttamaan perässään Poriin.

– Enhän minä täältä mihinkään voi lähteä ja Tuulaa jättää. Tämä on minun kotini, Ritva sanoo.

Hakunila ja sen ihmiset ovat tulleet vuosikymmenten aikana tutuksi. Rouvat tekevät ruokaostokset usein yhdessä ja kauppareissut venyvät helposti pitkiksi, kun kuulumisia vaihdetaan vastaantulijoiden kanssa.

– Ritu jää aina suustaan kiinni. Hän on niin kova puhumaan, Tuula moittii.

Toisinaan ystävykset käyvät yhdessä uimahallissa ja elokuvissa, mutta useimmiten vain istutaan Tuulan luona ja puhutaan. Yleensä lapsista, uutistapahtumista ja viime aikoina kesäkukkien istuttamisesta.

– Kyllä tässä on kaikki elämän ilot ja surut jaettu ja poliitikot haukuttu. Ei sellaista asiaa olekaan, mistä emme voisi puhua, Ritva sanoo.