Parasta kodissani: Yhteiset kerhotilat ja biljardipöytä
Aktiiviasukkaiden Outi Kirsiö-Ollilan ja Pertti Ollilan kotitalossa yhteiset kerho- ja harrastetilat ovat priimakunnossa ja jatkuvassa käytössä. Kun jokin koetaan omaksi, sitä ei sotketa.
Lähes alkuasukkaita. Näin Helsingin Selkämerenkadulla asuvat Outi Kirsiö-Ollila ja Pertti Ollila itseään nimittävät.
– Kun talo oli rakennettu 1993, muutimme tähän heti seuraavana vuonna. Neljä vuotta myöhemmin muutimme vain pari kerrosta ylemmäksi pienempään, kun lapset lähtivät pesästä, Outi kertoo.
Mihinkäs sitä muuttaisi, kun on mukava olla. Talo on tullut sen verran tutuksi, ettei pariskunnan juuri tarvitse miettiä, mikä siinä on parasta. Kerhotilat, kuuluu vastaus.
Ruoholahdessa sijaitsevan talon oma kerhotila on talon ylimmässä kerroksessa. Kodikkaan olohuoneen jatkeena on keittiö, eteisen puolella oma sauna.
Pertti avaa oven terassille, koska on kuuma. Outi käskee katsoa maisemaan.
– Katso nyt. Tuolla siintää Hotelli Torni, ja kun katsoo tuonne, näkyy meri, Outi juttelee.
– Ja talon pihalle olemme istuttaneet marjapensaita ja omenapuita, siis Helsingin Ruoholahdessa. Minusta tämä on jo aika lähellä paratiisia”, Pertti sanoo.
Pariskunta tuntee talon myös siksi, että he kuuluvat taloyhtiön asukastoimikuntaan. Outi johtaa puhetta, Pertti vastaa tiloista. Vuodessa aikaa kuluu kymmenisen tuntia kokouksin ja muutamat tapahtumat päälle.
– Mutta sehän on kivaa. Saa päättää, miten talo kehittyy, ja minä saan siitä myös hyvää mieltä, kun saan auttaa ja neuvoa muita, Pertti sanoo.
Selkämerenkadun talo on tunnettu aktiivisuudestaan. Yhdessä naapuritaloyhtiön kanssa pidetään pihatalkoot pari kertaa vuodessa. Satunnaisempia tapahtumia ovat olleet muun muassa joulujuhlat, rapukestit ja lasten nukketeatterit. Kun ihmiset tuntevat toisensa, myös yhteisistä olo- ja harrastustiloista tulee yhteisiä. Silloin niistä pidetään huolta.
– Koko yläkerran kerhohuone on kalustettu kierrätystavaroilla. Mitään ei ole varastettu tai rikottu moniin vuosiin, Pertti kertoo.
Käyttöä on monenlaista. Erään perheen isä varaa tilan lähes viikottain – joko perheen saunatilaksi tai kisastudioksi urheiluiltaa varten.
– Ja eräs pienten lasten äiti käytti sitä lukunurkkana opiskellessaan farmaseutiksi. Siellä oli lukurauha, jota juuri silloin ei ymmärrettävästi kotona ollut, Outi kertoo.
Emme me nyt mitään kerrostalokyttääjiä ole, vaikka vanhoja olemmekin! Elämässä pitää olla rento asenne.
Yhteistyö kannattaa, Outi ja Pertti näkevät. Heidän taloyhtiönsä omistaa myös toisen kerhotilan yhdessä naapuritalon kanssa, missä suurten ikkunoidensa vuoksi akvaarioksi ristitty huoneisto myös sijaitsee. Avaraa tilaan mahtuvat isommat juhlat, joille yläkerran kodikas nurkkaus käy ahtaaksi. Biljardipöytäkin löytyy.
Pariskunnan mielestä yhteiset tilat toimivat silloin, kun niitä käytetään.
– Tiedotamme tapahtumista ja tiloista ilmoitustaululla, mutta sitä ihmiset eivät juuri lue. Parhaiten huomataan ilmoitukset hissin peilissä. Ne tuovat aina uusia varauksia, Pertti sanoo.
Selkämerenkadulla varaukset tehdään Pertin kautta, joka myös luovuttaa avaimet ja käy tarkastamassa tilat. Usein turhaan, sillä Outin mukaan asukkaat osaavat käyttäytyä. Joskus siivottavaa jää, mutta se kuuluu elämään.
Silloin Outi huomauttaa ystävällisesti, ja tavallisesti kerta riittää.
Emme me nyt mitään kerrostalokyttääjiä ole, vaikka vanhoja olemmekin! Elämässä pitää olla rento asenne, Outi nauraa.