Tosiasioita Suomesta (ja elämästä)
Pyöreä reikä seinässä. Se on ensimmäisiä asioita, joita itävaltalainen Daniel Stanzel muistaa Suomesta.
Oli vuoden 2018 ensimmäisiä päiviä, kun amerikkalaista jalkapalloa ammatikseen valmentava Daniel laski matkalaukkunsa suomalaisen vuokrakotinsa lattialle ja huomasi reiän.
”Ajattelin, että miksi täällä on tällainen aukko, josta virtaa kylmää ilmaa”, Daniel kertoo ja hymyilee.
Vähän ajan päästä selvisi, että reikä oli tavallinen ilmastointiaukko.
Muisto naurattaa Danielia ja Brandon Connettea, jotka istuvat Helsingin Pikku-Huopalahdessa SATOkotinsa keittiössä. Molemmat ovat Suomessa amerikkalaisen jalkapallon takia. Daniel valmentaa helsinkiläisen Roostersin hyökkäyslinjaa ja Brandon on joukkueen yhdysvaltalainen pelinrakentajatähti.
Yleensä miesten aika kuluu kuntosalitreeneissä, peliharjoituksissa ja peleissä, mutta tänään he ovat luvanneet kertoa, mitä ovat Suomessa asuessaan oppineet. Esimerkiksi pikkuruisista maapähkinävoipurkeista.
”Ne ovat siis näin pieniä”, Brandon sanoo ja puristaa peukalonsa ja etusormensa lähekkäin. ”Ostan niitä aina kerralla kymmenen!”
Saunaan vain kerran päivässä
Daniel kaataa vettä laseihin, jotka ovat kaikki erilaisia, aivan kuten mäntypuisen pöydän ympärillä seisovat tuolit. Miehet kehuvat kilpaa kotiaan: astiankuivauskaapin Brandon aikoo rakentaa kotiinsa myös Yhdysvalloissa, ja Danielin mielestä suihku, joka ei ole ammeessa, on huikea.
Asunnon saunassa Daniel istuu melkein joka päivä.
”Ensimmäiset viikot Suomessa olin koko ajan pää pyörryksissä, kun kävin vähintään kaksi kertaa päivässä saunassa.”
Keittiössä hyrisevät iso jääkaappi ja pakastin, joista erityisesti Brandon on iloinen. Hän pelasi Roostersissa jo vuoden 2017 kesällä, ja silloisessa asunnossa oli pieni jääkaappi, jossa oli pakastinlokero.
”Minun oli pakko käydä kaupassa joka päivä. Tällainen jääkaappi on Amerikassa ihan normaalikokoinen”, Brandon sanoo ja hymyilee.
”Taidan syödä aika paljon.”
Hyvä naapuri antaa Nalle Puh -laastarin
Brandon näyttää puhelintaan, jonka muistiinpanoihin on kirjoitettu suomeksi lause: Vaikeneminen on kultaa. Sitä hän Suomessa rakastaa: ettei tarvitse täyttää tyhjyyttä turhalla lätinällä. Että suomalaiset ovat aitoja, eivät esitä.
”Olen kotoisin Los Angelesista, jossa minulla on aina tunne, että pitää olla vähän varuillaan, oli vuorokaudenaika mikä tahansa. Suomessa minulla ei ole koskaan sellainen olo, täällä tunnen olevani turvassa.”
Danielin mielestä on mahtavaa, että Suomessa on niin hiljaista. Ratikassakaan kukaan ei kuuluta, mikä on seuraava pysäkki. Hiljaista on myös SATOn vuokratalossa.
”Naapureiden kanssa on vaikea ajautua ongelmiin, koska heitä ei koskaan näe tai kuule”, Daniel nauraa.
Miehet vakavoituvat hetkeksi: oikeasti he ovat tavanneet montakin naapuria. Yhden kanssa Daniel käy pelaamassa koripalloakin. Ja toiselta hän sai laastarin.
”Kaaduin kerran pihassa niin, että teloin polveni. Pimpotin naapurin ovikelloa ja sain rouvalta oikein hienon Nalle Puh -laastarin.”
Hiekkaranta voi löytyä jään keskeltä
Keittiön ikkunan takana helottaa toukokuinen helle. Daniel muistelee, millaista asuminen oli Kanadassa, Skotlannissa ja Sveitsissä, joissa kaikissa hän on ehtinyt uransa aikana kiertää.
”Suomessa kaikki on ollut alusta asti helpointa”, hän sanoo ja luettelee yhdessä Brandonin kanssa pitkän listan positiivisia asioita: julkinen liikenne, turvallisuus, 24 tuntia vuorokaudessa auki olevat ruokakaupat, huikeat urheilupaikat ja hiekkarannat.
Hiekkarannat? Molempia naurattaa.
”En todellakaan ajatellut, että Helsingissä on biitsejä, joilla voi pelata rantalentopalloa”, Daniel sanoo.
”Se ei ehkä ole ihan reilua muita kohtaan. Olemme pidempiä kuin muut emmekä väsy tai luovuta millään”, Brandon sanoo ja nauraa.
Etsitkö vuokrakotia? Löydä täydellinen koti täältä.